Kevättä kohti!

Niin se viime kesä vierähti ja näemmä bloggaajalla vähän jäi homma vaiheeseen. Sattuukos tuota. Loppukesän aikana saunamökki saatiin siirrettyä kotipihalta tontille ja kasattua runko pystyyn. Harjanostajaiset saatiin pidettyä ja aluskatteet nostettiin paikalleen kesälomien päätteeksi. Hyvä se oli rakentajan hymyillä unelmakelissä kun ne mahottomat helteet vähän oli hellittäneet.

Pellitkin saatiin paikalleen ennen pahimpia syyssateita ja sehän alkoi siinä vaiheessa näyttää jo ihan mökille.

 Routaeristeitä asenneltiin, pipun antura muurattiin koko perheen voimin. Fiksuina laitettiin sähkökaapeleille varaukset eli asennusputket pihalle meneville valoille valmiiks eristeiden alle.

Vaikuttaisi sille että tämä on ihan kiva paikka ruska-aikaankin jatkossa oleskella :)

Joskus sattuu se hernerokkasumukin nousemaan, jolloin tunnelma on vähintäänkin aavemainen. Hollywood-lavastuksen ainesta.

Näihin kuviin ja tunnelmiin rakentelu kuitenkin tälle syksyä päättyi, kun talvi tuli ja yllätti rakentajat. Viimeisiä routaeristeitä laiteltiin vaakasuorassa sateessa joka oli siinä ja siinä ettei tullut räntää veden sijaan. Oli muuten kylymä!

Mutta sitten talvi yllätti rakentajat ja todettiin että akuutein vaihe on tehty kun pellit on paikallaan katolla niin runko pysyy siistinä kevääseen. Keväällä sitten jatketaan, eikä siinä pitäisi kovin iso homma olla laittaa mökki asumiskuntoon. Mitä  nyt lattiat, välikatto, eristeet, sähköt ja sitten se piiluttaminen (tässä vaiheessa todettakoon, että kirjoitusvirheiden ja asun kanssa kannattaa nyt olla erityisen tarkkana). Piiluttaminen on hirren pintakäsittely, jossa hirrestä otetaan sahauspinta veistäen pois ja tämä veistetty pinta käsitellään käsittelyaineilla. Oikeat perinnerakentajat tekee tämän homman ihan sitä varten olemassa olevalla piilukirveellä käsin veistäen. Me modernin aikakauden perinnerakentajat (mokomatki vellitakapuolet) käytämme tavalliseen laikkakoneeseen kiinnitettyä höylälaikkaa, joka tosin sekin on ihan tätä varten tehty. Kauppanimeltään Piilu-Pekka.

Ja nyt kun mennään kevättä kohti, aloitellaan pikkuhiljaa varsinaisen mökin pystyttelyä ja runkon sahailua. Koska täällä pohjoisemmassa perinteisesti on joulu-tammikuussa kovia pakkasia, me päätimme jättää varsinaisen mökin pystytyshommat suosiolla kevväämmälle.

Talvilomalla käytin kuitenkin fiilistelemässä mestoilla reilun kolmenkymmenen asteen pakkasessa ihailemassa aurinkoa ja maisemia. Ihan kivalle ne näytti tähänkin aikaan vuodesta.

Lopulta nyt helmikuun lähestyessä puoliväliä ja lämpömittarin kohotessa ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen alle kymmenen pakkasasteen, tyhdyttiin tuumasta toimeen. Puolen metrin lumikerros ja kesällä kasatut kuormalavat odottelivat reippailijoita.

Hirsikasojen välistä kun ei millään päässyt fiksusti hoitelemaan lumia pois niin otimme lumilingon käyttöön tälleen vähäsen hölmöläisten tyyliin. Toinen lapoi lunta linkoon ja toinen painoi kaasukahvaa.

Ja niin se päivän mittaan alkoi vaan lumi kadota. Kylläpä siinä jo kohta saa rakentaja taas rakentaa.

Tässä syksyn mittaan on kerinnyt siviilielämässäkin hommautua kaikenlaisiin hullutuksiin. Kuten vuosien haaveilun jälkeen rakennusinsinöörin opintoihin. Meneehän se vaikka tämmöisen harjoitustyön kanssa puuhastellessa. Mikäs sen parempaa kun rakennusinsinöörirouva saa ohjeistaa toista puoliskoa että mitenkä se pitikään homman mennä :)

Kesä ja kärpäset

Hyvää kesäistä päivää blogin seuraajat!

Blogissa on ollut talven jälkeen varsin hiljaista, koska.. noh hirsiä on sahattu niin että saunan runko valmistui vapun tienoilla. Kesän tultua onkin sitten ollut juhannuksesta eteenpäin tontilla melkoista vilskettä, ettei oikein ole ennättänyt päivitellä puuhailuja mutta ehkä tämä tästä.

Niin tuli se päivä että ensimmäinen puu kellahti nurin parkkipaikan kohdalta juhannusviikolla.

Juhannuksen jälkeen päästiin siihen pisteeseen, että rakennusluvat tulivat ja päästiin tekemään tontilla isompiakin maatöitä. Maa oli kovasti kivikkoista mutta isolla kaivurilla hommat hoitui näppärästi.
Välillä ennätti myös ihailla luonnonihmeitä. Sähkötkin on saatu toimintaan, joten rakentaminen käy helpommin kun ei tarvita aggregaattia.

Tyhjällä tontilla rakentaessa kaukana kotoa joutuu miettimään myös elämän yksinkertaisimpia  tarpeita ihan eri tavalla. Ratkaisut eivät aina ole kovin monimutkaisia mutta aivan toimiva kompostihyyssi se on tämäkin.

Lopulta saatiin oikein hieno tilataideteoskin pihalle. Oikeanpuoleinen kivi oli niin komea tiilenmuotoinen, noin kaks metriä pitkä ja metrin sivuilta. Hyvä auringonottokivi :)

Kun pohjat oli avattu, päästiin myös pilarien valuhommiin saunan alle ja samalla laitettiin myös imeytyspallo maahan.

Pallon päälle vielä maata lisää sitten kun laskuputki on saatu paikalleen mutta sorapeti on nyt valmiina ettei imeytysreijät mene tukkoon.

Maahommien valmistuessa siihen pisteeseen, ruvettiin sitten purkamaan runkoa ja se kuskataan nyt lähipäivinä tontille. Pystyttämään päästään viikon päästä.

Ennen rungon purkamista oli vuorossa vielä viimeiset hifistelyt. Pientä hienosäätöä vaati mm. saunan ikkunan reijän tekeminen. Talvella päätettiin tehdä seinä umpeen kun ei oikein ollut visiota minkäkokoinen ikkuna saunaan laitetaan.

Samoin oviaukot viimeiltiin ja sahattiin karapuille kolot.

Purkuprosessin aikana pitää myös porata tapitusreijät sekä mahdolliset sähköhohtojen vetoreijät mikäli ei halua laittaa pintavedoilla. Mitä tästä opimme, mökkiä pystyttäessä taidetaan porata jo salvausvaiheessa sitä mukaa kun kerroksia valmistuu :)

Purkamisen jälkeen palapeli alkaa levitä pitkin pihaa niinkuin ne Hujasen eväät mutta merkinnät on kunnossa ja palaset kyllä löytää oikean paikkansa.

Näihin kuviin tällä kertaa, jospa se tämä blogi tästä nyt taas aktivoituu kun alkaa olla touhujakin. Tähän mennessä huomattua:  Edelleen pitäisi olla koko ajan suunnittelu paljon enemmän edellä varsinaista tekemistä ettei sitten tekemisvaiheessa tule aina niitä eiku- ja ainiin- ilmiöitä. Tekeminenkin olisi sujuvampaa kun ei jatkuvasti tule mieleen mitä vielä pitää tässä vaiheessa huomioida.

Joko ne pakkaset riittäis..

Hrrr. Sydäntalvi on pitkä ja pimeä ja kylmäkin joskus. Hirveästi ei olla hetkeen puuhasteltu koska ne vaan nuo ihmisen sormet rakentajilla paleltuupi jos pakkanen huitelee parissakymmenessä tai enemmän. Niinpä on tässä välillä puuhasteltu kaikenlaista muuta, käyty vähän Levillä mäessä ja pehmentelemässä hartioita kylpylässä ja muuta kivaa. Emännällä on työmatkoja piisannut viimeisen kuukauden ajan myös ihan enemmän kun tarpeeksi. Mutta taas pari pölliä asennettiin tänään ja huomennakin säänhaltija suo keliä.

Kohta aletaan olla sellaisissa korkeuksissa että jonkinlaisen nosturin hommaaminen tähän raksalle on ihan välttämätön juttu. Talja me jo laitettiin mutta se ei yksinään riitä eikä siinä riitä nostovara enää kohta. Onneksi nyt ollaan ikkunoiden kohdalla eikä enää tarvitse niin pitkiä puita ollenkaan nostella. Se on kuulkaa homma niin että saunan runko on jo puolivälissä!

Rakentamisen etenemisen alkaa huomata kivasti myös saunassa ja leivinuunin edessä. Vaikka raksalla palaa notski päivät kun siinä touhutaan, tuota kapulaa vaan tulee niin paljon ettei kaikkea kerkiä poltella kynsitulilla. Siinäpä sitä joutessaan sahailee noita salvoksenkappaleita sitten sauna- ja leivinuunipuuksi.

Talvipuuhasteluita

Vuosi on vaihtunut ja kaamos taittunut kohti kevättä. Lappilainen rakentaja huomaa tämän tässä vaiheessa vuotta erityisesti jo merkittävästi pidentyneenä päivänvalona. Pikkuhiljaa paukkupakkasetkin alkavat hellittää ja viikonloput voi keskittyä muuhunkin kuin leivinuunin lämmittelyyn ja pakkasen pitoon. Poikkeuksen luminen alkutalvikin on tuonut tähän puuhasteluun omat jännänsä kun yhden askartelijan päivä menee aina siihen että putsailee enimmät lumet poikkeen hirsipinojen päältä. Pientä ylimäärästä puuhaa tästä lumesta tietenkin aina tulee, ja pahimmat jäät sulaa kätevästi kaasutoholla ettei tule  mittauksiin koloja.

Mutta onhan sitä kuitenkin rakennettukkin. Neljä kierrosta hirsiä on nyt paikallaan ja tästä eteenpäin hommassa on vähän enempi askartelua koska ollaan ikkunoiden alakorkeudessa. Seuraavat hirret siis joudutaan pätkimään vielä useampiin osiin, oviaukot on jo alkaneet pari hirsikertaa alempaa. Visu rakentaja ei raski laittaa hirttiä umpiseinään vaan askartelee ikkuna-aukot suunnilleen paikalleen tässä vaiheessa. Oma askartelunsa tässä mallissa on sitten se, että reunat pitää tukea niin, että rivit pysyy aukosta huolimatta suorassa ja linjassa.



Monet on kysyneet että mitenkä te semmosta osaatte tehdä. Eihän tässä tarvitse olla avaruusraketti-insinööri. Tietotekniikan insinööri välttää ihan OK :) Tietenkin jonkinlaista luontaista kykyä värkätä moottorisahan kanssa on syytä olla mutta muuten jokainen osaa käyttää mittanauhaa ja vatupassia ja aika äkkiä työkalujakin.



Rakentaminen on vähän niinkun koko perheen harrastus. Työnjohtaja on tietenkin tarkkana että tuliko suora puu.

Talvirakentelu on kuitenkin mukavaa ja koko perheen hommaa. Työnjohtaja pitää huolen että makkara/kahvi/kaakao/lämmittelytuli palaa koko päivän ja sopivia kapuloita tulee poltettavaksi jatkuvalla syötöllä. Hirret on todettu hyvinkin kuiviksi kun noita sahajämiä polttelee.

Tässä sivussa on pikkuhiljaa haalittu kaikenlaista tarvekalustoa mitä on sattunut tarjouksista kohdilleen ja saattaa se vain olla että keväällä rakentamisen paras motivaattori on se että näitä alemyyntien aarteita alkaa olla joka paikka niin täynnä että pakko saada torppa pystyyn :)

Tämän päivän raksa-assari päätti ettei täällä oo mitään näkemistä joten hän poistui paikalla mussuttamaan lähikuusen alaoksien naavaa.

Ja siitä se toteutus (ei enää ajatus) sitten lähti

Se oli kaunis kevätpäivä
säteet auringon
sinkoili pinnalta jään..

Jo vuosia olimme kotona puhuneet ja haaveilleet omasta vapaa-ajanviettopaikasta. Monenmoisten luontoharrastusten vuoksi oli selvää että tarvitaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuja ja logistisesti järkevässä paikassa oleva rantapaikka. Monesti puheissa vilahteli Inari, Ruotsin puolen tunturialueet, Enontekiön perät. Jokainen näistä vaihtoehdoista olisi lähimmillään kesäkelissä noin neljän tunnin ajomatkan päässä kotoa..

Mutta sitten se napsahti, pyytämättä ja yllättäen. Puolentoista tunnin matka kotoa, luonnonkauniilla rauhallisella paikalla. Silti palvelut vain noin vartin ajelun päässä ja mikä parasta, sähköliittymä listahinnoitellun matkan päässä ja tie perille. Kaunis rinnetontti etelään/lounaaseen. Ensimmäistä kertaa paikan nähtyäni mietin että liekkö tämä nyt totta että näin hyvää paikkaa löytyykään. Elettiin kesäkuun alkua. Lämpömittari näytti plus kaksi, räntää satoi vaakasuoraan ja rannasta oli sulaa noin kolme metriä.

Kevät tuli siis melko myöhään. Myöhemmin kesällä siinä rantakivellä istuessani ja varpaita hiekkaan kaivaessani ajattelin tässä minä nyt istun omalla rantakivellä. Jotain josta olin haaveillut koko pienen ikäni. Kyllä tässä olisi minun sielunmaisemani. Kaupantekoon tontista päästiin lopulta juhannuksen jälkeen kesällä 2017.

Alkujaan oli selvää että timpurinhommat tultaisiin tekemään jälleen itse kun jo puolentoista talon verran on harjoitusta ja että tontille nousee erillinen rantasauna ja mökkirakennus. Hetken mietiskeltiin, otetaanko valmiskehikot. Hintavertailu kääntyi kuitenkin hyvin nopeasti metritavarana hankittuun 8-tuumaiseen pelkkahirteen ja itse tekemiseen. Tiedossa hikisiä tunteja moottorisahan kanssa mutta varmasti hieno lopputulos. Ittelle kun tekee niin ei ole liian kiire.

Sähköliittymän saaminen ja maanmittaustoimitusten tekeminen venyivät kuitenkin lopulta niin pitkälle syksyyn että yhtään lapionpistoa ei tontille kerinnyt tälle kesää vielä tehdä. Uimaranta kuitenkin testattiin ja se olikin vallan mainio.

Syksyn mittaan hankimme pikkuhiljaa rakennustarvikkeita, hankimme pääsuunnittelijan ja mestarin ja aloitimme rakennusten suunnittelun yhdessä pääsuunnittelijamme kanssa. Tontilla on rakennusoikeutta lopuksi melko vähän, vain 80 kerrosneliömetriä joten se on hyödynnettävä tarkoin. Niinpä jako tuli suunnilleen niin että mökille 60 ja saunapirtille 20. Alustavat kuvat kävivät näytillä rakennusvalvonnassa ja saivat vihreää valoa lopullisten lupapiirrosten suunnittelun pohjaksi.

Pari tuumausistuntoa ja pikkuretki tontille pääsuunnittelijan kanssa selkeyttivät suunnitelmia ja niinpä päästiin lähes kirjaimellisesti vähitellen sorvin äärelle, toki meidän tapauksessa lähinnä moottorisahan. Hirsikuorma saapui marraskuun lopulla ja veistämispaikka viritettiin kotipihan viereen, jossa on hyvä talvi touhuta ainakin saunan runko valmiiksi ja pystyttää se varsin ripeästi tontille heti alkukesällä.



Saunapirtissä mahdutaan omalla porukalla olemaan ja asumaan sen aikaa että saadaan varsinainen mökki pystyyn viereen. On kuitenkin paikka jossa peseytyä ja tehdä ruokaa, pysyy kuivana ja lämpimänä. Sähköt saadaan tontille alkukesällä 2018 roudan jälkeen kun päästään maakaapelit vetämään, se aina helpottaa elämää ja rakentamista kun ei tarvitse aggregaattien kanssa touhuta.

Muutaman kerran tässä on tullut mieleen kun noita useamman sata kiloa painavia hirsiä tuossa lanssilla jumppaa ylös ja alas että on tämä taas yhden sorttista parisuhdeterapiaa. Mutta jos jotain niin sitä parhaan sorttista. Tänne blogiin kirjoittelemme kuulumisia ja edistymisiä jatkossa sillointällöin. Toivotamme teille lukijoille iloisia hetkiä blogin parissa.

Ihan itte tehty ensimmäinen salvos. Vois kait tämä huonomminkin mennä. Hirret ovat noin 21cm paksuja ja tyvikorkeus vaihtelee 30-40 sentin välillä. Pituutta 4-6,5m